Toinen reissu made paikoille tänä vuonna alkoi hyvillä merkeillä kun heti toisesta reijästä tuli made käymään jäällä, tosin oli pieni. Mutta sen perään sitten olikin parin tunnin täys hiljaisuus.
Rupesi jo vähän usko loppumaan että missä mateet luuraa.
Sitkeys palkittiin jälleen kun reikää reijän perään vaa nii kyllä ne sieltä löytyivät. Melko tarkalleen kahdeksalta illalla tuli kolme mukavan kokoista madetta melkein peräkanaa joista suurin oli ihan kelpo 3295g ja 77cm.
Hetken sain myös illan mittaan pidellä potenttiaalista omaa ennätys madetta reijän alla mutta kun sen ison antaa riittävän kauan pyöriä ja möyriä siellä nii kyllähän se väkisinkin irti pääsee.
Peiliin kyllä saa katsoa kun on tuon nostokoukun varsi vähän turhan lyhyt... :/ ...jälleen virheestä oppineena uutta nostokoukkua rakentamaan.
Haaviin
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
perjantai 25. tammikuuta 2013
Made soppaa
Tuossa meni pari vuotta vähän laiskemmin made juttujen kanssa. Ei tullut käytyä kun muutaman kerran ja tuloskin oli sen mukainen.
Mutta nyt lähdettiin kaverin kanssa kokeilemaan kun kuultiin uutisia järveltä että kaloja olisi tullut ja mukavan kokoisiakin seassa.
Jäälle päästyämme emme olleet ensimmäisenä tutulla paikalla vaan siellä oli jo porukkaa jotka näyttivät saavan mateita. Joten äkkiä reikää jäähän.
Aivoihin asetetulla gps laitteella osuimme heti karikon laitaan :) Siinä on mun itse hääkiveksi ristimä vedenalainen iso kivi jonka laitaan osuttiin ja siitä muutamia pieniä mateita tuli noin joka kolmannesta reijästä. Kaveri aloitti kalojen saannin illan suurimmalla joka painoi +2kg .
Tuolla karikolla pilkkiessä on ollut tapana että joka reissulla menee kairat tylsäksi joten niin kävi nytkin, molemmilta kairat sököksi!! Oli toki arvattavaa että kun uusia reikiä vain kairasi niin niistä tuli aina sieltä täältä kala mutta meni aika työlääksi homma kun rupesi mehut loppumaan olkapäistä eikä vara terää ollut mukana. No eiköhän ens kerralla ole varaterät mukana!!
Soppa kaloja lähdettiin hakemaan ja niitä tuli yhteensä 9kpl joista itselle 6 ja kaverille 3. Keskipainon ollessa n. 1.2kg. Seuraava reissu pitääkin sitten suunata isojen mateiden paikoille jos saisi jo rikottua pian liian kauan olleen oman ennätyksen 4230g...
torstai 29. marraskuuta 2012
Viimeinen avovesi reissu.
Vuoden viimeinen reissu tuli tehtyä haukia silmällä pitäen. Reissu tuli suunnattua iltapäiväksi ja lähdin onkimaan täkyjä ennen puoltapäivää. Särjet tuli helposti niinku syksyisin normaalisti tuleekin.
Tutuun haukipaikkaan mentyäni laitoin täkyt pyytämään ja ajattelin heitellä vähän uistinta siinä samalla. Tovin oltua tuli ensimmäinen tärppi täkyyn ja sieltä ylös hauki.... n. 2-3kg. lihavassa kunnossa oli tuo kala. Äkkiä kala takaisin kasvamaan. Tovin päästä tuli toinen hauki joka tuli myös särki syötillä. Se oli edellistä pienempi.
Vähän ennen hämärää tuli illan viimeinen tärppi joka ensi syöksyistä lähtien tuntui painavalta. Välillä jo kävi mielessä että nyt se kymppi. ...ei, ei vieläkään sitä kymppiä mutta oma ennätys silti joka parani reilusti yli kilolla. Uusi ennätys hauki oli nyt 9.1kg! Kolmas henkilökohtainen laji ennätys tänä avovesikautena! Jes, mahtava lopetus kaudelle!!
Muutamat kuvat ja kala takaisin uimaan ja kasvattelemaan itseään.
Ehkä ensi vuonna sitten se mörkö hauki näkee päivänvalon.
Tutuun haukipaikkaan mentyäni laitoin täkyt pyytämään ja ajattelin heitellä vähän uistinta siinä samalla. Tovin oltua tuli ensimmäinen tärppi täkyyn ja sieltä ylös hauki.... n. 2-3kg. lihavassa kunnossa oli tuo kala. Äkkiä kala takaisin kasvamaan. Tovin päästä tuli toinen hauki joka tuli myös särki syötillä. Se oli edellistä pienempi.
Vähän ennen hämärää tuli illan viimeinen tärppi joka ensi syöksyistä lähtien tuntui painavalta. Välillä jo kävi mielessä että nyt se kymppi. ...ei, ei vieläkään sitä kymppiä mutta oma ennätys silti joka parani reilusti yli kilolla. Uusi ennätys hauki oli nyt 9.1kg! Kolmas henkilökohtainen laji ennätys tänä avovesikautena! Jes, mahtava lopetus kaudelle!!
Muutamat kuvat ja kala takaisin uimaan ja kasvattelemaan itseään.
Ehkä ensi vuonna sitten se mörkö hauki näkee päivänvalon.
lauantai 24. marraskuuta 2012
Pike fight 4.
Piti semmonen pikainen hauki reissu tehdä tuossa ennenku nuo ikuiselta tuntuvat vesi sateet alkoivat.
Reissu oli todellakin pikainen. Koko reissu täkyjen onginnasta koti ovelle takaisin meni alle kahdessa tunnissa. No eipä tuohon kalalajiin oikee viitsi muutenkaa aikaa käyttää. Kun niiden saamiseen ei edelleenkään voi kauhiasti vaikuttaa. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa nii jokainen tallaaja saa sen kympin. Enemmän kymppejä suomessa saadaan sattumalta kun oikein niitä jahtaamalla. Se vaa tuntuu olevan totuus. Niistäkin suurin osa kun tulevat sattumalta nii useimmiten ne saavat palikkaa päähän ja tunkiolle. …tai sitten kokeillaan laittaa ruuaksi ja syömättä jää. (Jotkut jopa syöttää lemmikeillensä)
Ihmiset ei vaa tajua semmostakaan asiaa että, isoa haukea +5kg ei edes luokitella elintarvikkeeksi!!
No vähän hyppäs asiasta ulos, mutta jos jotku pahoittaa edeltävästä mielensä nii, voi voi. Se oli mun mieli pide.
No pitää kumminkin kokeilla sillointällöin tuota 10+ haukea kun on kerran haastettu

Muutamalla viimevuotiselta reissulta oppineena ajoitin reissuni
tiettyyn kellonaikaan iltapäivästä ja kyllä se toimi. Kaks haukia tuli
melkein siihen kellonlyömään kun olin ajatellut. Toinen oli tasan 6kg ja
toinen vähän yli 5kg.
Reissu oli todellakin pikainen. Koko reissu täkyjen onginnasta koti ovelle takaisin meni alle kahdessa tunnissa. No eipä tuohon kalalajiin oikee viitsi muutenkaa aikaa käyttää. Kun niiden saamiseen ei edelleenkään voi kauhiasti vaikuttaa. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa nii jokainen tallaaja saa sen kympin. Enemmän kymppejä suomessa saadaan sattumalta kun oikein niitä jahtaamalla. Se vaa tuntuu olevan totuus. Niistäkin suurin osa kun tulevat sattumalta nii useimmiten ne saavat palikkaa päähän ja tunkiolle. …tai sitten kokeillaan laittaa ruuaksi ja syömättä jää. (Jotkut jopa syöttää lemmikeillensä)
Ihmiset ei vaa tajua semmostakaan asiaa että, isoa haukea +5kg ei edes luokitella elintarvikkeeksi!!
No vähän hyppäs asiasta ulos, mutta jos jotku pahoittaa edeltävästä mielensä nii, voi voi. Se oli mun mieli pide.
No pitää kumminkin kokeilla sillointällöin tuota 10+ haukea kun on kerran haastettu
Suurlahna!
Lahna kausi jäi reissujen määrältä tänävuonna todella vaisuksi.
Mutta onneksi ne vaisuudet korjaantui kalojen koolla. Uusi lahna ennätys
näki päivänvalon heinäkuun puolivälissä.
Reissulle lähdettyäni tietenkin ajatukset suuresta oli mielessä ja vehkeetkin rakennettu sitä myöden.
Rantaan päästyäni tein raskaan alkumäskäyksen. Heitin onkipaikalle noin 15 litraa mäskiä, 3purkkia maissia, 3-4desiä matoa ja desi toukkaa+casteria. Isoille kaloille isot määrät ruokaa. Parvi isojalahnoja putsaa vähäiset määrät todella nopeasti ja jatkaavat matkaa sitten kun ruuat on syöty.
Parikesää sitten hommasin vedenalaiskameran ja kokeilin sillä miten kauan meni esim. kolmella purkilla maissia mennä särkiparven suihin. Siihen ei montaa minuuttia mennyt. Siinäkin huomasi että jos olisi niitä yrittänyt tarjota esimerkiksi lahnoille tai ruutanoille nii ilman olisivat jääneet. Mutta itse ongintaan…
Lahnoilla menee usein toista tuntia ennenkun ne löytävät houkutusaineet ja tulevat syömään. Niin kävi nytkin, meni yli tunti ensimmäiseen lahnaan. Se oli ihan mukava +60cm pitkä. En punninnut vaan vein nopeasti kalan takaisin veteen.
Toinen tärppi tuli heti välittömästi kun sain ongen uudelleen veteen. Melkein saman kokoinen. Pienessä ajassa tuli useita lahnoja joista pienin oli n.1.5kg ja välissä punnittin yhden nopeasti ja sillä oli painoa 3.2kg.
Sitten tuli se kuningas tärppi. Vastavetoon kala ei reagoinut mitenkään vaan jatkoi mäskin syöntiä. Huomasin että nyt on se paksubertta langan pääs! joten uusi kovempi vastaveto ja kala lähti uimaan todella rauhallisesti. Siinä vaiheessa ajattelin että kuinkahan tämän kans käy kun se vain ui suoraa pois päin ja partissa rupesi langat olemaan aikasta kireällä. Samalla mieleeni tuli yksi kikka minkä muutama partti huippu on kertonut, kokeilin sitä ja kala muutti välittömästi uinti suuntaa. Pienellä pakotuksella toinen kääntö ja kala muljahti pintaan! Meinasi silmät pudota päästä! Minulla oli mukana semmonen ehkä vähän liian pieni haavi tuon kokoluokan kalalle! Mutta tarkasti ujutellen sain kalan painopisteen haavin oikealle puolelle. Pyrstö jäi haavista pitkälle.
Huolellinen puntarointi ja mittaus tuotti hurjat lukemat 4410g!! Viestiä specimen joukkue kaverille välittömästi!
Vähän harmittaa kun en ympärysmittaa ottanut. Oli todella hyvässä lihassa!
Reissulle lähdettyäni tietenkin ajatukset suuresta oli mielessä ja vehkeetkin rakennettu sitä myöden.
Rantaan päästyäni tein raskaan alkumäskäyksen. Heitin onkipaikalle noin 15 litraa mäskiä, 3purkkia maissia, 3-4desiä matoa ja desi toukkaa+casteria. Isoille kaloille isot määrät ruokaa. Parvi isojalahnoja putsaa vähäiset määrät todella nopeasti ja jatkaavat matkaa sitten kun ruuat on syöty.
Parikesää sitten hommasin vedenalaiskameran ja kokeilin sillä miten kauan meni esim. kolmella purkilla maissia mennä särkiparven suihin. Siihen ei montaa minuuttia mennyt. Siinäkin huomasi että jos olisi niitä yrittänyt tarjota esimerkiksi lahnoille tai ruutanoille nii ilman olisivat jääneet. Mutta itse ongintaan…
Lahnoilla menee usein toista tuntia ennenkun ne löytävät houkutusaineet ja tulevat syömään. Niin kävi nytkin, meni yli tunti ensimmäiseen lahnaan. Se oli ihan mukava +60cm pitkä. En punninnut vaan vein nopeasti kalan takaisin veteen.
Toinen tärppi tuli heti välittömästi kun sain ongen uudelleen veteen. Melkein saman kokoinen. Pienessä ajassa tuli useita lahnoja joista pienin oli n.1.5kg ja välissä punnittin yhden nopeasti ja sillä oli painoa 3.2kg.
Sitten tuli se kuningas tärppi. Vastavetoon kala ei reagoinut mitenkään vaan jatkoi mäskin syöntiä. Huomasin että nyt on se paksubertta langan pääs! joten uusi kovempi vastaveto ja kala lähti uimaan todella rauhallisesti. Siinä vaiheessa ajattelin että kuinkahan tämän kans käy kun se vain ui suoraa pois päin ja partissa rupesi langat olemaan aikasta kireällä. Samalla mieleeni tuli yksi kikka minkä muutama partti huippu on kertonut, kokeilin sitä ja kala muutti välittömästi uinti suuntaa. Pienellä pakotuksella toinen kääntö ja kala muljahti pintaan! Meinasi silmät pudota päästä! Minulla oli mukana semmonen ehkä vähän liian pieni haavi tuon kokoluokan kalalle! Mutta tarkasti ujutellen sain kalan painopisteen haavin oikealle puolelle. Pyrstö jäi haavista pitkälle.
Vähän harmittaa kun en ympärysmittaa ottanut. Oli todella hyvässä lihassa!
Ruutana vuosi 2012
Kausi lähti aika nihkeästi käyntiin oman yli-innokkuteni vuoksi ja
lähdin jo melkein heti jäiden lähdettyäni ruutana ongelle! …tyhmää ja
ajattelematonta! Vedet hätinä plussan puolella ja minä istun heinikossa
ja ihmettelen missä ruutanat!
Heh, no virheistä oppii!
Kesäkuu meni odotellessa ja kun heinäkuu koitti niin silloin alkoi jahtaus.
8. heinäkuuta tein ensimmäisen reissun joka meni melkein niinku ruutana reissut yleensä, ilman varmaa tärppiä. Muutama pintominen oli mäskin lähellä. Se meinas sen että kalat on paikalla, mutta enää vaa pitäis saada ne syömään. Viime vuoden virheistä opikseni otettuani pari päivää myöhemmin uudella reissulla homma korjaantui ja kauden eka ruutana oli haavissa! Ei mikään hirviö 1795g, mutta hieno kala kuitenkin.
Muutama päivä eteenpäi samoille mestoille kokeilemaan ja ilta vaikutti hiljaiselta, mutta pieniä asioita onginnassa muutettuani rupesi tapahtumaan. Ensimmäisestä tärpistä kala ui suoraan heinikkoon ja hetken siellä pyörittyään irtosi. Sekös harmitti! Mutta uusi syötti koukkuun ja samat keinot. Samassa taivaalle kertyi tummia pilviä. Harmitti todella juuri kun kalat rupesivat antamaan merkkejä niin ukkonen tulee niskaan. Rupesi salamoimaan todella rajusti!! 13m hiilikuitu partti sojotti pusikosta niinku ukkosen johdatin. Kovasti jännitti jos olis pamauttanut vapaan.
Mutta sitkeäsi ajattelin että kyllä se yks ruutana pitää onkia vaikka henki menis
Tovi ongittuani tuli vaimea tärppi ja kohoa lähdettiin hiljaa kuljettamaan. Vastaveto ja samassa kala oli uinut koukku suussa yli 10m. On ne mahtavan voimakkaita onki kaloja! Melkein jo kalan nähtyä tuuletin 2kg ylitystä mutta ei… Punnittuani varmaan juuri kuteneen yksilön joka painoi 1935g. Mukava parannus kausi enkkaan! Laitettuani kalan takaisin veteen, oli pakko lopettaa onginta. Ukkonen oli suoraa yläpuolella ja salamoi ihan kokoajan!
Seuraavalla reissulla tuli sitten se onnistuminen että tuli kaksi ruutanaa samalle reissulle. Toinen ylitti 1.8kg ja toinen oli tasan 1kg. Tuo pienempi kala aiheutti ihmetystä kun rupesin ottamaan koukkua suusta nii näky oli kyllä aikamoinen. Kalalta puuttui melken koko alaleuka! Muuten oli kyllä terve ja hyvin voivan näköinen.
Tuon reissun jälkeen tuli kaksi tyhjää reissua peräkkäin ja sitten
piti ruveta miettimään jotain muuta mestaa ja antaa tuon paikan
rauhoittua jonki aikaa. Niinpä otin kohteeksi paikan mistä sain
viimevuonna yhden ruutanan. Aattelin että kyllä siellä täytyy olla
muitakin. Oli siitä paikasta juttujen mukaan eräs nuorimies saanut
mummujen sorsien ruokinta paikalta 50cm ruutanan ja se oli laitettu
takaisin.
Kolme syöttö- iltaa tein paikalle. Toki paikka piti harata kun kasvoi niin vietävästi pohjassa kaikenlaista vitaa ja muuta roskaa. Neljäntenä päivänä menin paikalle ei niin suurin odotuksin. Kupitettuani onki paikalle pieniä mäskipalloja ja vähäsen ruokaa. Tovin ongittuani olin saanut useamman kymmentä särkeä. Kävi mäskin päällä armoton mulahdus ja hetken päästä rupesi samalla paikalla kuplinta. Aattelin että nyt on kohde kalaa paikalla. Pian hiljeni paikka särjistä, jo kohta kohoa vietiin varovasti. Vastaveto tuntui niinku olisi ollut pohjassa koukku kii, mutta sitten lähti semmonen show että aattelin että mikä kumma siellä juroo eikä meinaa antautua ollenkaan! Kala kulki pitkään pohjaa pitkin ja sitten hämärässä sain kalan käymään pinnassa. Siitä se sitten lähti uimaan pintaa pitkin kohti ja suoraan haaviin. Huomasin siinä vaiheessa että aika mukava kala on ja voi pian kakkonen mennä rikki, mutta kun laitoin otsa lampun päälle ja laskin kalan haavissa vapautusmatolle oli ilo ja riemu jotain aivan sairasta!! Ruutana oli todella tuhdissa kunnossa!! Puntari repusta ja pikainen kokeilu havaksen kanssa että mitä painaa! Puntari näytti todella kovaa lukemaa. Laitoin kalan vapautusmatosta tehtyyn pussiin ja lisäsin sinne vettä. Otin puhelimen kouraan ja soitin veljelleni Tomille että nyt on semmonen kala että ei varmaankaa ikinä elämässä tuu näkemään semmosta. Jonki aikaa Tomppaa odotellessani laitoin kavereille viestiä kalasta ja myös vaimolle piti soittaa uutisesta! Tomppa tuli paikalle, annoin hänen punnita ja mitata kalan! Lukemat oli kyllä jotain mun märkää unta! Painoa oli 2626g Pit. 46cm ja Ymp. 48.5cm! Oli kyllä luonnontilassa oleva kala uskomattoman lihava! Ensi vuonna enemmän ongintaa kyseisellä paikalla ja sitä myöden menee reippaasti mäskiä ja muuta ruokaa kaloille. Toivotaan että tarttuu sitten mukavia lisä grammoja! Toki pitää se saada ongittuakin sitten vaikka suuret kalat ovatkin todella hyviä oppimaan vaaroille ja muille stressin aiheuttajille. Ei tule olemaan kauhean helppoa.
En meinannut millään lakata hykertelemästä! Olo oli jotain semmosta ettei voi sanoin kuvailla! Loppu illan onginta oli sitten vähä semmosta puhelimes pulisemista. Ei oikein pystynyt keskittymään enää ongintaan
Olihan kalan koko sitä luokkaa että eipä ole maailmalta kauhean montaa suurempaa ongella saatu.
Sitten alkoikin sateet jotka pilasivat uudet reissut tuonne samaan paikkaan. Meni yli 10 päivää tuosta super ruutanasta jonka Tomi risti Ruudolffiksi! Kun pääsin kokeilemaan josko olisi vielä suurempaa tarjolla, aika epätodennäköistä… Mutta yrittää pitää aina muuten ei saa. Uusi reissu alkoi samoissa merkeissä kupituksella ja usealla pikku särjellä. Mutta taas kävi niin että paikka hiljeni ja koho nousi ylös väristen. Värinää oli jo jatkunut hyvänaikaa, kunnes minulta petti hermot ja vedin vastavedon. Siiman päässä oli taas jotain massiivista, se ui n. 20m aivan suoraa pohjaa pitkin poispäi ja sitten kävi se mitä vähän pelkäsinkin! IRTI!! Oli pakko ottaa lätsä päästä ja purra hetki lippaa! Otti niin kupoliin! Siinä vaiheessa ajattelin että no nii reissu pilalla saa lähtiä kotiin… täällä kun ollaan nii ollaan sitten loppuun asti. Uudet kupitukset ja uutta syöttiä koukkuun. Mäskipaikka oli aivan hiljainen ainakin tunnin, kunnes yhtäkkiä koho otti ja lähti menemään kohti rantaheinikkoa. Kova veto ja nyt jäi kii. Kovaa vääntöä oli ja tovin päästä makas haavis hirveä ruutana! Aattelin että tämä on jo jotai satua! Ei tämmöstä voi tapahtua! Ensiksi otin kalasta pituus mitan joka oli 2cm pitempi kun tuon edellisen! Nyt tuli jo kovasti huutoakin, ajattelin että nyt Suomen ennätys paukkuu, mutta pieni pettymys. Tämä kala ei ollut likikään niin lihava kun tuo erellinen. Puntari näytti 2558g kolmella punnituksella. Aivan uskomaton kala tämäkin!!
Jälleen kävi kahdella seuraavalla reissulla samoin että hiljaista oli eikä minkään sortin havaintoa ruutanoista. Ei varmaa tärppiä paitsi yksi n. 2kg hauki säikytti mut aivan perseettömäksi! Se tarttui poskesta kiinni ja pyöritti moneenlaihin! Minä jo mielessäni maalailin kaikkia unelma kuvia siitä kolmannesta jättipotista!
Vuoden viimeisen reissun tein sitten samaan mestaan missä aloitin kauteni. Melkein heti kun aloitin onginnan niin tärppäsi ihan mukavan oloisesti mutta se olikin lahna, melkein 2kg. Perus lahna tuonne paikkaan. Olin laittanut sumpun ihan siltä varalta että jos saisi sen tuplan niin saisi kuvailla kahden ruutanan kans… Lahna meni sumppuun odottelemaan jotain kaveria. Yli 2 tuntia ongittuani ilman mitään merkkiä mistään. Kuin salama kirkkaalta taivaalta valoantennilla varustettu koho hävisi horisontista, vastaveto ja nyt tuntui että on oikeaa lajia kun nii raskaasti jumputti. Haavitin ruutanan joka painoi 1830g! Se sai mennä sumppuun odottelemaan lahnan kans josko vielä kaveri tulisi käymään. Mutta ei, onginta venyi pitkälle aamutunneille ja töihinkin piti mennä todella varahin. Kalat kuvaukseen! Vuoden viimeinen ruutana reissu oli tehty! Ensi vuonna kyllä pitää heittää tavoitteet todella korkealle kun super-ruutana paikka on löytynyt!!
Kesäkuu meni odotellessa ja kun heinäkuu koitti niin silloin alkoi jahtaus.
8. heinäkuuta tein ensimmäisen reissun joka meni melkein niinku ruutana reissut yleensä, ilman varmaa tärppiä. Muutama pintominen oli mäskin lähellä. Se meinas sen että kalat on paikalla, mutta enää vaa pitäis saada ne syömään. Viime vuoden virheistä opikseni otettuani pari päivää myöhemmin uudella reissulla homma korjaantui ja kauden eka ruutana oli haavissa! Ei mikään hirviö 1795g, mutta hieno kala kuitenkin.
Muutama päivä eteenpäi samoille mestoille kokeilemaan ja ilta vaikutti hiljaiselta, mutta pieniä asioita onginnassa muutettuani rupesi tapahtumaan. Ensimmäisestä tärpistä kala ui suoraan heinikkoon ja hetken siellä pyörittyään irtosi. Sekös harmitti! Mutta uusi syötti koukkuun ja samat keinot. Samassa taivaalle kertyi tummia pilviä. Harmitti todella juuri kun kalat rupesivat antamaan merkkejä niin ukkonen tulee niskaan. Rupesi salamoimaan todella rajusti!! 13m hiilikuitu partti sojotti pusikosta niinku ukkosen johdatin. Kovasti jännitti jos olis pamauttanut vapaan.
Mutta sitkeäsi ajattelin että kyllä se yks ruutana pitää onkia vaikka henki menis
Tovi ongittuani tuli vaimea tärppi ja kohoa lähdettiin hiljaa kuljettamaan. Vastaveto ja samassa kala oli uinut koukku suussa yli 10m. On ne mahtavan voimakkaita onki kaloja! Melkein jo kalan nähtyä tuuletin 2kg ylitystä mutta ei… Punnittuani varmaan juuri kuteneen yksilön joka painoi 1935g. Mukava parannus kausi enkkaan! Laitettuani kalan takaisin veteen, oli pakko lopettaa onginta. Ukkonen oli suoraa yläpuolella ja salamoi ihan kokoajan!
Seuraavalla reissulla tuli sitten se onnistuminen että tuli kaksi ruutanaa samalle reissulle. Toinen ylitti 1.8kg ja toinen oli tasan 1kg. Tuo pienempi kala aiheutti ihmetystä kun rupesin ottamaan koukkua suusta nii näky oli kyllä aikamoinen. Kalalta puuttui melken koko alaleuka! Muuten oli kyllä terve ja hyvin voivan näköinen.
Kolme syöttö- iltaa tein paikalle. Toki paikka piti harata kun kasvoi niin vietävästi pohjassa kaikenlaista vitaa ja muuta roskaa. Neljäntenä päivänä menin paikalle ei niin suurin odotuksin. Kupitettuani onki paikalle pieniä mäskipalloja ja vähäsen ruokaa. Tovin ongittuani olin saanut useamman kymmentä särkeä. Kävi mäskin päällä armoton mulahdus ja hetken päästä rupesi samalla paikalla kuplinta. Aattelin että nyt on kohde kalaa paikalla. Pian hiljeni paikka särjistä, jo kohta kohoa vietiin varovasti. Vastaveto tuntui niinku olisi ollut pohjassa koukku kii, mutta sitten lähti semmonen show että aattelin että mikä kumma siellä juroo eikä meinaa antautua ollenkaan! Kala kulki pitkään pohjaa pitkin ja sitten hämärässä sain kalan käymään pinnassa. Siitä se sitten lähti uimaan pintaa pitkin kohti ja suoraan haaviin. Huomasin siinä vaiheessa että aika mukava kala on ja voi pian kakkonen mennä rikki, mutta kun laitoin otsa lampun päälle ja laskin kalan haavissa vapautusmatolle oli ilo ja riemu jotain aivan sairasta!! Ruutana oli todella tuhdissa kunnossa!! Puntari repusta ja pikainen kokeilu havaksen kanssa että mitä painaa! Puntari näytti todella kovaa lukemaa. Laitoin kalan vapautusmatosta tehtyyn pussiin ja lisäsin sinne vettä. Otin puhelimen kouraan ja soitin veljelleni Tomille että nyt on semmonen kala että ei varmaankaa ikinä elämässä tuu näkemään semmosta. Jonki aikaa Tomppaa odotellessani laitoin kavereille viestiä kalasta ja myös vaimolle piti soittaa uutisesta! Tomppa tuli paikalle, annoin hänen punnita ja mitata kalan! Lukemat oli kyllä jotain mun märkää unta! Painoa oli 2626g Pit. 46cm ja Ymp. 48.5cm! Oli kyllä luonnontilassa oleva kala uskomattoman lihava! Ensi vuonna enemmän ongintaa kyseisellä paikalla ja sitä myöden menee reippaasti mäskiä ja muuta ruokaa kaloille. Toivotaan että tarttuu sitten mukavia lisä grammoja! Toki pitää se saada ongittuakin sitten vaikka suuret kalat ovatkin todella hyviä oppimaan vaaroille ja muille stressin aiheuttajille. Ei tule olemaan kauhean helppoa.
En meinannut millään lakata hykertelemästä! Olo oli jotain semmosta ettei voi sanoin kuvailla! Loppu illan onginta oli sitten vähä semmosta puhelimes pulisemista. Ei oikein pystynyt keskittymään enää ongintaan
Sitten alkoikin sateet jotka pilasivat uudet reissut tuonne samaan paikkaan. Meni yli 10 päivää tuosta super ruutanasta jonka Tomi risti Ruudolffiksi! Kun pääsin kokeilemaan josko olisi vielä suurempaa tarjolla, aika epätodennäköistä… Mutta yrittää pitää aina muuten ei saa. Uusi reissu alkoi samoissa merkeissä kupituksella ja usealla pikku särjellä. Mutta taas kävi niin että paikka hiljeni ja koho nousi ylös väristen. Värinää oli jo jatkunut hyvänaikaa, kunnes minulta petti hermot ja vedin vastavedon. Siiman päässä oli taas jotain massiivista, se ui n. 20m aivan suoraa pohjaa pitkin poispäi ja sitten kävi se mitä vähän pelkäsinkin! IRTI!! Oli pakko ottaa lätsä päästä ja purra hetki lippaa! Otti niin kupoliin! Siinä vaiheessa ajattelin että no nii reissu pilalla saa lähtiä kotiin… täällä kun ollaan nii ollaan sitten loppuun asti. Uudet kupitukset ja uutta syöttiä koukkuun. Mäskipaikka oli aivan hiljainen ainakin tunnin, kunnes yhtäkkiä koho otti ja lähti menemään kohti rantaheinikkoa. Kova veto ja nyt jäi kii. Kovaa vääntöä oli ja tovin päästä makas haavis hirveä ruutana! Aattelin että tämä on jo jotai satua! Ei tämmöstä voi tapahtua! Ensiksi otin kalasta pituus mitan joka oli 2cm pitempi kun tuon edellisen! Nyt tuli jo kovasti huutoakin, ajattelin että nyt Suomen ennätys paukkuu, mutta pieni pettymys. Tämä kala ei ollut likikään niin lihava kun tuo erellinen. Puntari näytti 2558g kolmella punnituksella. Aivan uskomaton kala tämäkin!!
Jälleen kävi kahdella seuraavalla reissulla samoin että hiljaista oli eikä minkään sortin havaintoa ruutanoista. Ei varmaa tärppiä paitsi yksi n. 2kg hauki säikytti mut aivan perseettömäksi! Se tarttui poskesta kiinni ja pyöritti moneenlaihin! Minä jo mielessäni maalailin kaikkia unelma kuvia siitä kolmannesta jättipotista!
Vuoden viimeisen reissun tein sitten samaan mestaan missä aloitin kauteni. Melkein heti kun aloitin onginnan niin tärppäsi ihan mukavan oloisesti mutta se olikin lahna, melkein 2kg. Perus lahna tuonne paikkaan. Olin laittanut sumpun ihan siltä varalta että jos saisi sen tuplan niin saisi kuvailla kahden ruutanan kans… Lahna meni sumppuun odottelemaan jotain kaveria. Yli 2 tuntia ongittuani ilman mitään merkkiä mistään. Kuin salama kirkkaalta taivaalta valoantennilla varustettu koho hävisi horisontista, vastaveto ja nyt tuntui että on oikeaa lajia kun nii raskaasti jumputti. Haavitin ruutanan joka painoi 1830g! Se sai mennä sumppuun odottelemaan lahnan kans josko vielä kaveri tulisi käymään. Mutta ei, onginta venyi pitkälle aamutunneille ja töihinkin piti mennä todella varahin. Kalat kuvaukseen! Vuoden viimeinen ruutana reissu oli tehty! Ensi vuonna kyllä pitää heittää tavoitteet todella korkealle kun super-ruutana paikka on löytynyt!!
...lahna ongella.
Pitkän onki tauon jälkeen tuli aika mennä kokeilemaan olisiko sitä
isompaa lahnaa tarjolla. Toivottavasti ne ovat jo asettuneet aloilleen
kevät touhuista.
Reissu lähti käyntiin melko normaalisti heitettyäni n.15 palloa lahnamäskiä. Särjet siihen ensin tulivat ja niitähän siinä sitten riittikin! Viitisenkymmentä särkiä ongittuani, tuli ensimmäiset merkit lahnoista.
Monenlaista syöttiä kokeiltuani pelkkä mato ilman mitään lisukkeita toimi parhaiten. Ensimmäiset vähän paremmat lahnat tuli aina kaksi peräjälkeen ja sitten pieni tauko.
Reissun suurin ylitti 2.565 kg toinen oli hieman alle 2.420kg. …ne isot jäi vielä uiskentelemaan vesistöön. Ehkä ensikerralla sitten…
Kaikkiaan 8 lahnaa ylitti 2kg rajan + muutama pienempi kävi kuivalla puolella näyttäytymässä.
Ilta rupesi jo kovasti pimenemään ja ajattelin jo että kotiin päin saisi lähteä. Mutta mäskin kohdalla kävi tutun näköinen pyörähdys joka oikein näytti naamansa. RUUTANA! Onneksi laukussa oli “aseet” ja hajusteet mukana. Eikun toinen onkilaite missä oikeanlaiset rigaukset kiinni partin kärkeen ja sitten ruutanan kimppuun.
Puoli tuntia jahdattuani kävi uusi pyörähdys samassa kohdassa. Sitten koho rupesi liikehtimään todella varovaisella tavalla. Vastaveto ja ankara potku… kala irti ja kovat jupinat päälle!! Onki uudestaan samaan paikkaan ja melkein heti uusi varovainen tärppi ja nyt jäi sitten kiinni.
Tovin väännettyäni haavitin ihan nätin ruutanan 1795 g. Muutamat kuvat ja kala takaisin veteen. Siihen oli hyvä lopettaa reissu tältä erää.
Reissu lähti käyntiin melko normaalisti heitettyäni n.15 palloa lahnamäskiä. Särjet siihen ensin tulivat ja niitähän siinä sitten riittikin! Viitisenkymmentä särkiä ongittuani, tuli ensimmäiset merkit lahnoista.
Monenlaista syöttiä kokeiltuani pelkkä mato ilman mitään lisukkeita toimi parhaiten. Ensimmäiset vähän paremmat lahnat tuli aina kaksi peräjälkeen ja sitten pieni tauko.
Reissun suurin ylitti 2.565 kg toinen oli hieman alle 2.420kg. …ne isot jäi vielä uiskentelemaan vesistöön. Ehkä ensikerralla sitten…
Kaikkiaan 8 lahnaa ylitti 2kg rajan + muutama pienempi kävi kuivalla puolella näyttäytymässä.
Ilta rupesi jo kovasti pimenemään ja ajattelin jo että kotiin päin saisi lähteä. Mutta mäskin kohdalla kävi tutun näköinen pyörähdys joka oikein näytti naamansa. RUUTANA! Onneksi laukussa oli “aseet” ja hajusteet mukana. Eikun toinen onkilaite missä oikeanlaiset rigaukset kiinni partin kärkeen ja sitten ruutanan kimppuun.
Puoli tuntia jahdattuani kävi uusi pyörähdys samassa kohdassa. Sitten koho rupesi liikehtimään todella varovaisella tavalla. Vastaveto ja ankara potku… kala irti ja kovat jupinat päälle!! Onki uudestaan samaan paikkaan ja melkein heti uusi varovainen tärppi ja nyt jäi sitten kiinni.
Tovin väännettyäni haavitin ihan nätin ruutanan 1795 g. Muutamat kuvat ja kala takaisin veteen. Siihen oli hyvä lopettaa reissu tältä erää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




