Haaviin

Haaviin
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruutana. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruutana. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Ruutana vs. Minä 1-0

Kauden eka ruutanareissu tuli tehtyä jokunen päivä sitten ja lopputulos oli melkein arvattavissa.

Otin mukaan hyvän onkikaverini Teron, jonka kanssa ilta ja yö menivät todella rattoisasti.

Paikolle päästyämme ja siinä hissukseen välineitä laittaessamme mäskipaikalla käväisi ekat ruutanat. Lupaili todella hyvää.
Tero ja vehkeiden virittelyä.
Tero aloitti illan ruoppaamalla lahnoja jokusen kappaleen, niinku mestarin kuuluukin.

Joku tunti kului kun mulla tuli varma ruutanatärppi, pari raskasta potkaisua ja irti! Normi kauden aloitus.

Vähän ennen puoltayötä mun onkeen tarttui laskussa jotain mukavan oloista. Kala ui aivan vimmatusti, partin langat lauloi jonkilaista itku sävelmää. Tero kävi pimeässä haavittamassa otuksen jota haueksi luultiin. Kun kala oli haavissa ja valolla katsottiin että mikä se siellä. Lahna! Hauskasti oli tarttnut lahnaan peräevän päähän koukku.
Sattuma lahna 1.9kg


keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

7 Ruutanaa ja 43 Suutaria

Harmittavaa kun pohjanmaalla on nuo suutarijärvet niin harvassa ettei edes viitsi lähteä etsimään.

Onneksi jonki matkaa kun ajelee eteläänpäi niin niitä rupeaa löytymään. Kavereiden kans päätettiin lähteä porukalla kokeilemaan löytyisikö nuota meille pohjalaisille niin vieraita kaloja.

Paikoille päästyämme päätettiin levittäytyä ympäri paikkaa että edes joku tai edes osa meistä sais niitä.

Omana tavoitteena oli parantaa omaa enkkaa ja toisena tavoitteena oli +2kg...

Onkipaikalle mäskäsin kaksi kohtaa erimäskein. Heti ensimmäiseen pistoon tärppäsi todella painava kala, annoin sille vähän turhan paljon mahdollisuuksia ja sehän käytti ne hyväksensä irroten koukusta.

Illan keskikokoa
Illan aikana joitakin suutareita, pieniä ja hieman isompia saaneena huomasin että toisella mäskipaikalla kävi armoton kuplinta. Äkkiä onki sinne ja siellähän oli suutarit laiduntamassa isolla porukalla. Välillä ei koho keriinnyt pystyyn kun oli jo kiinni.

Mäskillä oli kaloja aivan uskomaton määrä, osa tarttui evistä kiinni ja siinähän olikin työmaata kammeta +1kg suutaria jolla oli koukku evänpäässä kiinni. Toki onhan suutari hieno taistelija siimanpäässä muutenkin.

Illan hämärtyessä rupesi suutarien keskikoko suurentua ja sekaan tuli muutamia ruutanoita. Toki pienenlaisia, max 500g.

Illan päätteeksi nostimme sumput ylös ja tutkimme mitä kukin oli saanut. Kalat punnittuamme olimme saaneet yhteensä .65-70kg joista suurin osa oli suutareita. Hienot säkit oli joka jätkällä. Joskus käy näinkin.

 Myös omat tavoitteet täyttyi, omaenkka parani ja tuli myös se +2kg. 2054g!
Alimpana 51cm 2054g

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Lahnan limaa

Mielessä taas isolahna, joko nyt tänään uusi paikka luovuttaisi sen ison. Täytyi mennä kokeilemaan. Soitin kaverin Sakun mukaan takapiruksi. Saku otti virvelin mukaan jos olisi ollut haukia tarjolla. Kerroin hänelle että voi mennä sitte aika myöhälle.

Mukaan tuli otettua paljon matoja, monenlaisia. Savimatoja, kasiaisia, Dendroja ja lehtimatoja. Joista suurin osa meni hakiksi mäskin sekaan. Paikkaan päästyämme laitoin välineet rauhassa paikoilleen ja kastelin mäskin. Nakkasin pari pientä palloa onkipaikalle.
Kelloa katsellessa sanoin ettei ole vielä mitään kiirettä ruveta onkimaan, kun viimereissusta oppineena että ekat lahnat tuli vasta n. klo 23.

Kun onginta vihdoin alkoi niin ei kauaa tarvinnut odotella kun eka haavilahna oli matkalla sumppuun.

Nyt tuntui että edellista oli jotain opittu, tai sitten ei. Illan mittaan tuli 3 karkuutusta parä jälkeen, jotka jokainen oli painavia. Naurua tuli molemmilta, voiko nuon käydä! Voi, kun on noloo!

2508g
Yhdenmais yöllä tuli illan raskain tärppi. Pitkä tarveen näköinen lahna venytti vaakaa ihan kivasti vaan ei vieläkään isosti, 2508g.

Kolme muuta lahnaa oli melkein saman kokoisia kun illan suurin. Saldoksi tuli 18 lahnaa. Sumpussa oli arviolta 30-35kg lahnaa. Alle puolenkilon kaloja ei voi edes lahnaksi sanoa, niitä tuli ihan riittävästi. Myös 4 särki-lahna hybridiä käväisi näyttäytymässä.

Sumpussa oli todella ahdasta








Reissun lopuksi sumppua nostaessani tuli kyllä melkoinen meteli, niinku olisi ollut 20hp perämoottori siellä.

Olisiko seuraava reissu sitten ruutana painotteinen. Saa nähdä...

Sakulle kiitokset kuvaus, valaistus yms muista hommista jotka helepotti huomattavasti reissua!


lauantai 17. elokuuta 2013

Gourmeeta sen olla pitää

Tässä on vuosien saatossa tullut mietityttyä mikä se parhaiten niille suurille ruutanoille kelpaisi. Muutamaan syötti yhdistelmään olen saanut kalat ottamaan. Mutta ainahan sitä on olemassa se parempi keino. Joten kaupassa katseltuani hyllyjä ja siellä pisti silmään gourmee maissia. Purkit koriin ja kassalle.
Herkkuja
Toki olisiko hieman hifistelyä tommonen mutta kun ajattelee isoa ruutanaa josta sanotaan että se on maailman vaiken onki kala, niin ajattelisi ettei mikään ole hifistelyä?? Tiedä häntä?? Todella nirsoja ne kyllä ovat.

Jälleen oli aika suunnata auton keula kohti ruutanoiden olin paikkoja. Onginta lähti käyntiin samaanlaihin kun kaikki muutkin ruutana reissut kyseisellä paikalla. Särkiä, särkiä ja vielä kerran särkiä. No, aiemmista reissuista opittuani että särjet katoavat kun pimeys saapuu. Toki jos on jo valoisammalla tullut suuria kaloja käymään mäskillä niin särjet ovat ottaneet hatkat.
Illan hämärtyessä lepakoita rupesi lentelemään onkipaikan yllä ja niistä yksi otti kohteeksi mun kohon jota se kävi haukkaamassa kun olin laittamassa onkea pyyntiin. Kohosta irtosi valoantenni ja siihen jäi pienet hampaan jäljet. Eipä ole moista vielä ennemmin tapahtunut.
Onginta jatkui hiljaisena. Ruutanoista ei ollut muuta merkkiä kun muutama komea pintominen mäskipaikasta ulompana. No eikun kupittamalla lisää houkutusta ja ruokaa paikalla niin eikö ne jossain vaihees tule ruokailemaan. Siinä kupittaessani kuului vavasta pieni rusahdus... Ajattelin että ei kai mitään vakavaa ollut mutta seuraavaa ruokalastia vietyäni kuului poksahdus ja kuppikärki poikki!!! No ei reissua ilman jotain pientä vastoinkäymistä :)

Sitten oli ruvettava niin sanotusti vanhaan malliin heittämään mäskit ja muut eväät kaloille. Se tuntui puraisevan tai sitten jo kupitetut ruuat olivat houkutelleet paikalle kohdekaloja. Siimatärppejä rupesi tulemaan. Itsekseni tuumailin että JES! kohta viedään ja kunnolla! Koukkuun yksi gourmee ja kaveriksi toukan kotelo. Niin siinä kävi, tärppi tuli! Kovasti oli ruutanalla menohaluja, se kiersi varmaan reilut 3-4min ennen kun antautui. Haaviin saatuani mietin että ei vieläkään sitä kahta kiloa... Mutta punnitus kertoi jotain muuta! 2070g. Kesän suurin ja omaan top 10 ruutanalistalle komeasti!
Ruutana 2070 pit. 45cm ymp. 41cm

lauantai 3. elokuuta 2013

Ruutanoita!

Iltojen hämärtyessä on tullut taas aika kaivaa ruutana onget esille.Parin kolmen päivän syöttä touhuilla mennään aluksi. Takavuosista olen vähentänyt ennakkosyöttöjen määrää ihan sillä että jos on vienyt suuria määriä mäskiä ja ruokaa paikoille niin on onkipäivät olleet hiljaisempia kun vastaavasti pienemmillä määrillä. Ovatko sitten ruutanat olleet täynnä tai sitten suuret määrät ruokaa ovat houkutelleet liikaa muitakin kaloja paikalle ja ruutanat ovat jääneet ilman eivätkä ole tohtineet tulla paikalle.
Tätä päivää on tullut odoteltua koko kesä! Tänä kesänä ei oikein ole huvittanut muita kaloja edes onkia vapaa-ajalla. Kilpailuissa on tullut käytyä muutaman kerran.

Joten eikun rantaan!
Eilen illalla, kolmen syöttöpäivän jälkeen oli aika ottaa onget mukaan. Alku ei vaikuttanut kauhean hyvältä, särkiä oli pohjasta pintaan!
Muutaman pienen mäskipallon kupitettuani odottelin sormet syyhyten onki-istuimella hämärän tuloa.
Onginnan aloitettuani särkiä tuli muutama. Sitten humasin kun koho sai olla muutaman minuutin rauhassa paikoillaan tiesin/aavistin että nyt on mäskillä jotain muuta kun särkiä. Toivottavasti ei haukia!!
Pian koho katosi ja partista rupesi lankaa tulemaan kovalla vauhdilla! Kohde kala oli tartuettu! Tämä kala ei meinannut millään antautua. Se kierteli vitaa ja levää ympärilleen ennen haavitusta.
Mukavan kokoinen ruutana, mutta hoikka!
Crucian 1980g
Puolituntia paikan ollessa hiljaisena jälleen koho teki ihme liikehdintää. Siihen vastaveto, huti meni!
No, nopeasti maissit koukkuun ja onki järveen. Sitten jo viettin taas ja tämä tarttui.
Hieman pienempi ruutana. Kala haaviin ja autosta hakemaan sumppua, harmitti kun olin jo vapauttanut ensimmäisen ruutanan! Olisi ollut mukava kuvauttaa tuplat.
Sitten rupesi onginta näyttämään jo oikealta ruutanan onginnalta. Hiljaista niinku hautausmaalla, yli tuntiin ei mitään tapahtumaa ja olin jo pian valmis kotimatkalle. Päätin vielä kupitta toukkaa ja mäskiä paikalle. Sehän toimi niinku ajatus ja jälleen ruutana kiinni. Nyt tämä kala oli vielä edellistäkin pienempi. Hieman piti tuulettaa, tuplat kuvaan. Toki hieman harmitti kun olisi ollut tripla kuvaan mahdollisuus!
Crucians 1775g ja 1590g

Nyt on taas onki intoa täynnä ja ruutanan onginta jatkuu kiivaana loppuun asti!



 

lauantai 24. marraskuuta 2012

Ruutana vuosi 2012

Kausi lähti aika nihkeästi käyntiin oman yli-innokkuteni vuoksi ja lähdin jo melkein heti jäiden lähdettyäni ruutana ongelle! …tyhmää ja ajattelematonta! Vedet hätinä plussan puolella ja minä istun heinikossa ja ihmettelen missä ruutanat! :) Heh, no virheistä oppii!
Kesäkuu meni odotellessa ja kun heinäkuu koitti niin silloin alkoi jahtaus.
8. heinäkuuta tein ensimmäisen reissun joka meni melkein niinku ruutana reissut yleensä, ilman varmaa tärppiä. Muutama pintominen oli mäskin lähellä. Se meinas sen että kalat on paikalla, mutta enää vaa pitäis saada ne syömään. Viime vuoden virheistä opikseni otettuani pari päivää myöhemmin uudella reissulla homma korjaantui ja kauden eka ruutana oli haavissa! Ei mikään hirviö 1795g, mutta hieno kala kuitenkin.

1795g
Muutama päivä eteenpäi samoille mestoille kokeilemaan ja ilta vaikutti hiljaiselta, mutta pieniä asioita onginnassa muutettuani rupesi tapahtumaan. Ensimmäisestä tärpistä kala ui suoraan heinikkoon ja hetken siellä pyörittyään irtosi. Sekös harmitti! Mutta uusi syötti koukkuun ja samat keinot. Samassa taivaalle kertyi tummia pilviä. Harmitti todella juuri kun kalat rupesivat antamaan merkkejä niin ukkonen tulee niskaan. Rupesi salamoimaan todella rajusti!! 13m hiilikuitu partti sojotti pusikosta niinku ukkosen johdatin. Kovasti jännitti jos olis pamauttanut vapaan.
Mutta sitkeäsi ajattelin että kyllä se yks ruutana pitää onkia vaikka henki menis :)
Tovi ongittuani tuli vaimea tärppi ja kohoa lähdettiin hiljaa kuljettamaan. Vastaveto ja samassa kala oli uinut koukku suussa yli 10m. On ne mahtavan voimakkaita onki kaloja! Melkein jo kalan nähtyä tuuletin 2kg ylitystä mutta ei… Punnittuani varmaan juuri kuteneen yksilön joka painoi 1935g. Mukava parannus kausi enkkaan! Laitettuani kalan takaisin veteen, oli pakko lopettaa onginta. Ukkonen oli suoraa yläpuolella ja salamoi ihan kokoajan!

Todella hankala kuvata kun vettä satoi ja kameran linssi meni huuruun!

Seuraavalla reissulla tuli sitten se onnistuminen että tuli kaksi ruutanaa samalle reissulle. Toinen ylitti 1.8kg ja toinen oli tasan 1kg. Tuo pienempi kala aiheutti ihmetystä kun rupesin ottamaan koukkua suusta nii näky oli kyllä aikamoinen. Kalalta puuttui melken koko alaleuka! Muuten oli kyllä terve ja hyvin voivan näköinen.

Leuka puuttuu!






Tuon reissun jälkeen tuli kaksi tyhjää reissua peräkkäin ja sitten piti ruveta miettimään jotain muuta mestaa ja antaa tuon paikan rauhoittua jonki aikaa. Niinpä otin kohteeksi paikan mistä sain viimevuonna yhden ruutanan. Aattelin että kyllä siellä täytyy olla muitakin. Oli siitä paikasta juttujen mukaan eräs nuorimies saanut mummujen sorsien ruokinta paikalta 50cm ruutanan ja se oli laitettu takaisin.
Kolme syöttö- iltaa tein paikalle. Toki paikka piti harata kun kasvoi niin vietävästi pohjassa kaikenlaista vitaa ja muuta roskaa. Neljäntenä päivänä menin paikalle ei niin suurin odotuksin. Kupitettuani onki paikalle pieniä mäskipalloja ja vähäsen ruokaa. Tovin ongittuani olin saanut useamman kymmentä särkeä. Kävi mäskin päällä armoton mulahdus ja hetken päästä rupesi samalla paikalla kuplinta. Aattelin että nyt on kohde kalaa paikalla. Pian hiljeni paikka särjistä, jo kohta kohoa vietiin varovasti. Vastaveto tuntui niinku olisi ollut pohjassa koukku kii, mutta sitten lähti semmonen show että aattelin että mikä kumma siellä juroo eikä meinaa antautua ollenkaan! Kala kulki pitkään pohjaa pitkin ja sitten hämärässä sain kalan käymään pinnassa. Siitä se sitten lähti uimaan pintaa pitkin kohti ja suoraan haaviin. Huomasin siinä vaiheessa että aika mukava kala on ja voi pian kakkonen mennä rikki, mutta kun laitoin otsa lampun päälle ja laskin kalan haavissa vapautusmatolle oli ilo ja riemu jotain aivan sairasta!! Ruutana oli todella tuhdissa kunnossa!! Puntari repusta ja pikainen kokeilu havaksen kanssa että mitä painaa! Puntari näytti todella kovaa lukemaa. Laitoin kalan vapautusmatosta tehtyyn pussiin ja lisäsin sinne vettä. Otin puhelimen kouraan ja soitin veljelleni Tomille että nyt on semmonen kala että ei varmaankaa ikinä elämässä tuu näkemään semmosta. Jonki aikaa Tomppaa odotellessani laitoin kavereille viestiä kalasta ja myös vaimolle piti soittaa uutisesta! Tomppa tuli paikalle, annoin hänen punnita ja mitata kalan! Lukemat oli kyllä jotain mun märkää unta! Painoa oli 2626g Pit. 46cm ja Ymp. 48.5cm! Oli kyllä luonnontilassa oleva kala uskomattoman lihava! Ensi vuonna enemmän ongintaa kyseisellä paikalla ja sitä myöden menee reippaasti mäskiä ja muuta ruokaa kaloille. Toivotaan että tarttuu sitten mukavia lisä grammoja! Toki pitää se saada ongittuakin sitten vaikka suuret kalat ovatkin todella hyviä oppimaan vaaroille ja muille stressin aiheuttajille. Ei tule olemaan kauhean helppoa.

Super rutku!
En meinannut millään lakata hykertelemästä! Olo oli jotain semmosta ettei voi sanoin kuvailla! Loppu illan onginta oli sitten vähä semmosta puhelimes pulisemista. Ei oikein pystynyt keskittymään enää ongintaan :) Olihan kalan koko sitä luokkaa että eipä ole maailmalta kauhean montaa suurempaa ongella saatu.
Sitten alkoikin sateet jotka pilasivat uudet reissut tuonne samaan paikkaan. Meni yli 10 päivää tuosta super ruutanasta jonka Tomi risti Ruudolffiksi! Kun pääsin kokeilemaan josko olisi vielä suurempaa tarjolla, aika epätodennäköistä… Mutta yrittää pitää aina muuten ei saa. Uusi reissu alkoi samoissa merkeissä kupituksella ja usealla pikku särjellä. Mutta taas kävi niin että paikka hiljeni ja koho nousi ylös väristen. Värinää oli jo jatkunut hyvänaikaa, kunnes minulta petti hermot ja vedin vastavedon. Siiman päässä oli taas jotain massiivista, se ui n. 20m aivan suoraa pohjaa pitkin poispäi ja sitten kävi se mitä vähän pelkäsinkin! IRTI!! Oli pakko ottaa lätsä päästä ja purra hetki lippaa! Otti niin kupoliin! Siinä vaiheessa ajattelin että no nii reissu pilalla saa lähtiä kotiin… täällä kun ollaan nii ollaan sitten loppuun asti. Uudet kupitukset ja uutta syöttiä koukkuun. Mäskipaikka oli aivan hiljainen ainakin tunnin, kunnes yhtäkkiä koho otti ja lähti menemään kohti rantaheinikkoa. Kova veto ja nyt jäi kii. Kovaa vääntöä oli ja tovin päästä makas haavis hirveä ruutana! Aattelin että tämä on jo jotai satua! Ei tämmöstä voi tapahtua! Ensiksi otin kalasta pituus mitan joka oli 2cm pitempi kun tuon edellisen! Nyt tuli jo kovasti huutoakin, ajattelin että nyt Suomen ennätys paukkuu, mutta pieni pettymys. Tämä kala ei ollut likikään niin lihava kun tuo erellinen. Puntari näytti 2558g kolmella punnituksella. Aivan uskomaton kala tämäkin!!

Super rutku 2!
Jälleen kävi kahdella seuraavalla reissulla samoin että hiljaista oli eikä minkään sortin havaintoa ruutanoista. Ei varmaa tärppiä paitsi yksi n. 2kg hauki säikytti mut aivan perseettömäksi! Se tarttui poskesta kiinni ja pyöritti moneenlaihin! Minä jo mielessäni maalailin kaikkia unelma kuvia siitä kolmannesta jättipotista!
Vuoden viimeisen reissun tein sitten samaan mestaan missä aloitin kauteni. Melkein heti kun aloitin onginnan niin tärppäsi ihan mukavan oloisesti mutta se olikin lahna, melkein 2kg. Perus lahna tuonne paikkaan. Olin laittanut sumpun ihan siltä varalta että jos saisi sen tuplan niin saisi kuvailla kahden ruutanan kans… Lahna meni sumppuun odottelemaan jotain kaveria. Yli 2 tuntia ongittuani ilman mitään merkkiä mistään. Kuin salama kirkkaalta taivaalta valoantennilla varustettu koho hävisi horisontista, vastaveto ja nyt tuntui että on oikeaa lajia kun nii raskaasti jumputti. Haavitin ruutanan joka painoi 1830g! Se sai mennä sumppuun odottelemaan lahnan kans josko vielä kaveri tulisi käymään. Mutta ei, onginta venyi pitkälle aamutunneille ja töihinkin piti mennä todella varahin. Kalat kuvaukseen! Vuoden viimeinen ruutana reissu oli tehty! Ensi vuonna kyllä pitää heittää tavoitteet todella korkealle kun super-ruutana paikka on löytynyt!!

Lahna ja ruutana!

...lahna ongella.

Pitkän onki tauon jälkeen tuli aika mennä kokeilemaan olisiko sitä isompaa lahnaa tarjolla. Toivottavasti ne ovat jo asettuneet aloilleen kevät touhuista.
Reissu lähti käyntiin melko normaalisti heitettyäni n.15 palloa lahnamäskiä. Särjet siihen ensin tulivat ja niitähän siinä sitten riittikin! Viitisenkymmentä särkiä ongittuani, tuli ensimmäiset merkit lahnoista.
Monenlaista syöttiä kokeiltuani pelkkä mato ilman mitään lisukkeita toimi parhaiten. Ensimmäiset vähän paremmat lahnat tuli aina kaksi peräjälkeen ja sitten pieni tauko.
Reissun suurin ylitti 2.565 kg toinen oli hieman alle 2.420kg. …ne isot jäi vielä uiskentelemaan vesistöön. Ehkä ensikerralla sitten…
2565g
Kaikkiaan 8 lahnaa ylitti 2kg rajan + muutama pienempi kävi kuivalla puolella näyttäytymässä.
Ilta rupesi jo kovasti pimenemään ja ajattelin jo että kotiin päin saisi lähteä. Mutta mäskin kohdalla kävi tutun näköinen pyörähdys joka oikein näytti naamansa. RUUTANA! Onneksi laukussa oli “aseet” ja hajusteet mukana. Eikun toinen onkilaite missä oikeanlaiset rigaukset  kiinni partin kärkeen ja sitten ruutanan kimppuun.
Puoli tuntia jahdattuani kävi uusi pyörähdys samassa kohdassa. Sitten koho rupesi liikehtimään todella varovaisella tavalla. Vastaveto ja ankara potku… kala irti ja kovat jupinat päälle!! Onki uudestaan samaan paikkaan ja melkein heti uusi varovainen tärppi ja nyt jäi sitten kiinni.
Tovin väännettyäni haavitin ihan nätin ruutanan 1795 g. Muutamat kuvat ja kala takaisin veteen. Siihen oli hyvä lopettaa reissu tältä erää.
Ruutana, on se vaan se onginnan ykkönen!

perjantai 23. marraskuuta 2012

Ruutanoiden mielihalut.

Tänäkesänä tuli taas uusia oikkuja ja käyttäytymis tapoja esiin ruutanoista. Viimevuotiset keinot, rigaukset tai syötit eivät pelanneet alkuunkaa tänä kesänä! Alkukausi meni täysin hakatessa päätä mäntyyn.
Mutta kokeilemalla ja mietinnällä homma avautui.  Esim. viimevuonna käyttämät syötit eivät kelvanneet alkuunkaan, ei edes tärppiä!!…ja viimevuodelta opittu mäskäys ja syöttö tyyli paljastui aivan vääräksi! Varmaan taas ensivuonna on uudet metkut kaloilla mielessä.
Kirjoittaessani vuosiensaatossa  havaitsemiani asioita ylös, olen tehnyt muutamia havaintoja ruutanoiden käytöksestä vesistöjen veden värin suhteen. Tummissa, humuspitoisissa vesissä ruutana on huomattavasti aktiivisempi syömään eri kellonaikoina ja ei ole syötin päälle niin nuuka. Omia kokemuksia metsäjärvistä on kolmesta paikasta joista olen saanut ruutanoita niin toukilla, castereilla, maissilla, madoilla ja taikinalla. En tarkoita että olisi nyt mitenkään lapsellisen helppoa metsälammista onkia ruutanoita mutta helpompaa on kun muunlaisista vesistä.  Ruutana ongintaa aloitteleville suosittelen humuspitoisia ruutana järviä/vesiä. Niissä on yleensä muutenkin vähemmän muuta kalaa riesana ja harmina! Ensi kesänä itse olisi tarkoitus kartoittaa pari uutta metsäjärveä.
Sitten savisameat ns. saviprunnit joita täälläpäin on vielä muutama olemassa. Maanomistajat täyttävät prunninsa että saavat lisää viljelyalaa.  Sääli, menee mukavia ruutana spotteja pilalle.

Ruutana 1660g
Prunneista olen saanut melkeimpä ruutanani erilaisilla madoilla.
Toukka on omasta mielestäni se varmin saada ruutana koukkuun. Maissilla en ole saanut enkä mitä todennäköisimmin laitakkaan koukkuun ruutanoita onkiessa. Esim. akvaariossani oleville ruutanoille olen tarjonnut maissia jo 3vk. eikä yhtään ole syöty. Kaikki elävä on kelvannut vaihtelevasti…
Kirkkaat vedet on kyllä osoittautuneet todella haastaviksi paikoiksi ruutanaa jahdatessa. Niissä nuo syötti ranttuudet tulevat todella hyvin esille. Tänäkesänä kokeilin laittaa toisen ongen samaan onki kohtaan, erisyötillä varustettuna kun  millä sain kaloja tänävuonna niin siihen ei edes näppiä tullut koko illan aikana! Sillä ongella missä oli otti syötti niin sillä kaks +1.8kg kalaa ylös ja kaks muuta ui vitikkoon ja irtos. Että syötti pitää olla oikea onginta hetkellä tai ruutanat jää saamatta, se on raaka totuus.
Tässä katkelma Graham Marsdenin ruutana artikkelista. Graham on tässä artikkelissa todella hienosti kertonut kuinka oikukas otus ruutana parhaimmillaan/pahimmillaan on.

Crucians have this almost unique ability to mouth the bait without moving it, and then moving along the bottom very slowly. The result is that all you see, if anything, is a slight lift of the float, and then a drifting to one side or the other which can easily be mistaken for the drift of the water it is so subtle. When they move towards or away from you the bites are even more difficult to see. The lift method has little success, for the lift method has to use a fairly substantial bottom shot to work correctly, and crucian carp will not tolerate excess weight, even when finely balanced with the float and the remainder of the shotting. Also, the lift method depends on the bottom shot being lifted, and this just doesn’t happen often enough, or with sufficient emphasis, when crucians are the target. Ordinary laying-on float fishing techniques also suffer in the same way and for almost the same reasons.
It seems that, most of the time anyhow, the most successful float fishing rig is one that has the depth set exactly to the depth of the water, with the hookbait hardly scraping bottom (or even very, very slightly off bottom) without any line whatsoever laid on. The nearest shot to the hook, no heavier than a No. 4, should be as close as three inches away, and, unless there is a heavy drift, the only other shot should be locking the float. In a drift the bulk shot needs to be at mid-depth. Loaded floats are good when there is no drift. The float should be dotted right down to the point where it is difficult to see. Then, when the crucian mouths the bait and gently drifts to one side it pulls the float under as the line follows its own curve in the water. Or, if the crucian does lift the bait slightly, along with the nearby small shot, the float will then be sensitive enough to respond and rise slightly through the surface, which is of course a more obvious movement when the float is dotted right down.
Many times you will see the float dancing and gyrating at the surface, and often these are the most difficult bites to hit. I think the cause of many of these bites is the shear sensitivity of the rig, in that it is set so delicately the mere waft off the crucians fins with cause it to give erratic movements. Always worth trying when this happens is a change of bottom shot position, either further away, or closer to, the hook. Also, changing the depth by a mere inch, deeper or shallower, can make a considerable difference too. There are days when, to make a successful strike, you have to hit the fish when the float is moving along the surface, other days when you have to wait for the float to go under, and yet other days when it is best to hit them when the float rises slightly.

Tavoite täyttynyt!

Ruutana kuume!

Takavuosina, 15 vuotta sitten sain kalan joka sytytti minussa ruutana kuumeen joka ei ota laantuakseen vaan tuntuu vuosivuodelta kovenevan.Kala mikä sytytti tämän asian oli vallan mainio 1946g! Sen jälkeen siitä vesistöstä en saanut ainuttakaan ruutanaa…
Kunnes tänäkesänä paikka rupesi vaivaamaan oikein todenteolla ja ei auttanut muuta kuin tehdä muutaman päivän ennakko syötöt. Kunnes onkipäivä koitti ja ensimmäiseen laittoon tuli komea tärppi ja partista vietiin lankaa oikein todenteolla. Ajattelin että hetikö siellä on kohdekala koukussa mutta ei, vaan mukava onki ahven! Arviolta n.500g! Ahven takaisin kasvamaan ja hoitamaan vesistön pikkukala kantaa pois.
Iltaa oli kulunut jo muutama tunti ja särkiä oli sumpussa jo useampi kymmen. Sitten tuli todella epämääräisen näköinen tärppi, koho värisi ja nousi edestakaisin holtittomasti. Aavistelin että nytkö sillä on kimpale kultaa! …mutta joko hätäilin tai tai odotutin liian pitkään kun vastavetoon ei tuntunut kuin raskas potkaisu ja kala oli irti!! Harmituksen määrä oli jotain sanoin kuvailematonta!! …no uusi syötti koukkuun ja äkkiä onki samaan kohtaan! Heti alkoi samanlainen koho tanssi ja siinä hetkes ajattelin että nyt saat syödä oikein kunnolla, jos ruutana syönnistä voi sanoa noin. Mutta nyt vastaveto oli oikein ajoitettu ja taistelu alkoi! Haavittuani kalan tuli suusta aika kova jes huuto!! Enää ei se ensimmäinen hutiveto ottanut aivoon kun käsillä makasi lyhyt mutta pulleahko ruutana jolle oli painoa kertynyt 1660g! Kesän ensimmäinen ja uuden paikan ensimmäinen!! Kausi avattu, kerrankin näin että heti onnistuu ja naamaa hymyilyttää!