Erä voitot mestarien kans

Ruutana onginta oli todella vaikeaa alku kaudesta niiden näyttäessä todellisen luonteensa. Useita reissuja tehtiin kaverin Teron kanssa ja oli meillä vielä Heidikin vahvistuksena.
Ei sekään auttanut asiaa ja ruutanat piilotteli toden teolla, muutamia hyviä tärppejä lukuun ottamatta monta reissua meni reisille.
Eikun uutta paikkaa kokeilemaan ja Rami mukaan. Ajatukset uudesta paikasta kokeilla oli että jos edes yksi saataisiin niin hyvä olisi.

Itse olin paikalla ilta yhdeksältä ja Rami saapui puolikymmenen mais.

Nätti pikku ruutana.

Onkivehkeet levitettyämme saatiin onget pyyntiin ja eka tärppi tuli välittömästi! Mitä kummaa??

Ekoja tärppejä vedeltiin huolella huti ja ihmeteltiin että miksi ei meinaa tarttua? Pian hokattiin miten ne saa jäämään kiinni ja ruutanoita rupesi tulemaan tasaiseen tahtiin.

Rami ja ruutana!

Todelliset paksukaiset jäi tulematta mutta onneksi Rami paranti omaa enkkaansa! Onnittelut Ramille!

Illan aikana saatiin yhteensä n. 30 rutkua. Keskikoon ollessa 800-900g. Osa kaloista oli todella paksussa kunnossa. Talven varalle tankkaus oli käynnissä.

Pulleassa kunnossa.

Toinen reissu tehtiin veljeni Tomin kans samoille mestoille noin viikko edellisen jälkeen.

Ilmat olivat jo jäähtyneet aikalailla viikossa ja mentiin jo valoisalla onkipaikoille.

Illan aikana valoisalla tuli rutkuja tasaiseen tahtiin. Tärpit tuottivat vähän harmaita hiuksia kun ei kahta samanlaista tullut ja sitä myöden hutia jonki verran...
vähän ennen hämärää minulla tärppäsi ehkä lammen mamma ruutana joka ui pohjaa pitkin niinku juna.
Niimpä siinä sitten kävi, irti! Irtoamisen jälkeen paikka hiljeni ja pimeän tultua tuli enää yksi. Sekin pyrstöstä kiinni.

20 ruutanaa ja 4 ahventa

Reissujen suurin osui minulle.

Ruutana vs. Minä 1-0

Kauden eka ruutanareissu tuli tehtyä jokunen päivä sitten ja lopputulos oli melkein arvattavissa.

Otin mukaan hyvän onkikaverini Teron, jonka kanssa ilta ja yö menivät todella rattoisasti.

Paikolle päästyämme ja siinä hissukseen välineitä laittaessamme mäskipaikalla käväisi ekat ruutanat. Lupaili todella hyvää.

Tero ja vehkeiden virittelyä.

Tero aloitti illan ruoppaamalla lahnoja jokusen kappaleen, niinku mestarin kuuluukin.

Joku tunti kului kun mulla tuli varma ruutanatärppi, pari raskasta potkaisua ja irti! Normi kauden aloitus.

Vähän ennen puoltayötä mun onkeen tarttui laskussa jotain mukavan oloista. Kala ui aivan vimmatusti, partin langat lauloi jonkilaista itku sävelmää. Tero kävi pimeässä haavittamassa otuksen jota haueksi luultiin. Kun kala oli haavissa ja valolla katsottiin että mikä se siellä. Lahna! Hauskasti oli tarttnut lahnaan peräevän päähän koukku.

Sattuma lahna 1.9kg

7 Ruutanaa ja 43 Suutaria

Harmittavaa kun pohjanmaalla on nuo suutarijärvet niin harvassa ettei edes viitsi lähteä etsimään.

Onneksi jonki matkaa kun ajelee eteläänpäi niin niitä rupeaa löytymään. Kavereiden kans päätettiin lähteä porukalla kokeilemaan löytyisikö nuota meille pohjalaisille niin vieraita kaloja.

Paikoille päästyämme päätettiin levittäytyä ympäri paikkaa että edes joku tai edes osa meistä sais niitä.

Omana tavoitteena oli parantaa omaa enkkaa ja toisena tavoitteena oli +2kg...

Onkipaikalle mäskäsin kaksi kohtaa erimäskein. Heti ensimmäiseen pistoon tärppäsi todella painava kala, annoin sille vähän turhan paljon mahdollisuuksia ja sehän käytti ne hyväksensä irroten koukusta.

Illan keskikokoa

Illan aikana joitakin suutareita, pieniä ja hieman isompia saaneena huomasin että toisella mäskipaikalla kävi armoton kuplinta. Äkkiä onki sinne ja siellähän oli suutarit laiduntamassa isolla porukalla. Välillä ei koho keriinnyt pystyyn kun oli jo kiinni.

Mäskillä oli kaloja aivan uskomaton määrä, osa tarttui evistä kiinni ja siinähän olikin työmaata kammeta +1kg suutaria jolla oli koukku evänpäässä kiinni. Toki onhan suutari hieno taistelija siimanpäässä muutenkin.

Illan hämärtyessä rupesi suutarien keskikoko suurentua ja sekaan tuli muutamia ruutanoita. Toki pienenlaisia, max 500g.

Illan päätteeksi nostimme sumput ylös ja tutkimme mitä kukin oli saanut. Kalat punnittuamme olimme saaneet yhteensä .65-70kg joista suurin osa oli suutareita. Hienot säkit oli joka jätkällä. Joskus käy näinkin.

 Myös omat tavoitteet täyttyi, omaenkka parani ja tuli myös se +2kg. 2054g!

Alimpana 51cm 2054g

Muutamia lahnoja

Kuullessani huhuja suurista lahnoista eräässä paikassa. Päätin että täytyy lähteä kokeilemaan, onhan nuo uudet paikat aina mukavia ja antavat oman haasteen.
Ei aina jaksa samoja paikkoja ja samoja kaloja onkia. Haasteet on onginnan suola.

Rantaan päästyäni je siinä vehkeitä viritellessä, kävi ensimmäiset hurjat pintomiset. Suuret lahnat muljahteli niin kovasti että välillä oli puoli kalaa vesipinnan yläpuolella. Suurimmat olivat pikaisen arvion mukaan 3-4kg... Tuumailin siinä itsekseni että, Jes! uusi isojenlahnojen paikka oli varmaa!

Kolmas tärppi oli todella raskas. Vastavedosta lähti sukellusvene liikkeelle ja räps koukku irti! No vähäsen harmitti!
Illan aikana oli uskomaton määrä lahnojen pintomisia. Kolme isoa lahnaa pintoi yhtäaikaa, se oli kyllä hieno näky!

Tärppi ja pintominen

Tärppiä tuli tasaisen harvaan, välillä hauet ottivat särkeä tai lahnaa nostaessani.
Yksi hauki otti useamman kerran pientä lahnaa nostaessani. Toivoin että olisi tullut ylös asti, pois häiritsemästä ongintaa. Mutta ei, ylös tuli pikkulahna haavojen kera.








Illan saldoksi tuli 20 lahnaa. Isot lahnat jäi vielä tältä erää tulematta, mutta uusi paikka vaatii yleensä useamman reissun ennenku oppii paikan niksit.

2280g 

Ruutanoita!

Iltojen hämärtyessä on tullut taas aika kaivaa ruutana onget esille.Parin kolmen päivän syöttä touhuilla mennään aluksi. Takavuosista olen vähentänyt ennakkosyöttöjen määrää ihan sillä että jos on vienyt suuria määriä mäskiä ja ruokaa paikoille niin on onkipäivät olleet hiljaisempia kun vastaavasti pienemmillä määrillä. Ovatko sitten ruutanat olleet täynnä tai sitten suuret määrät ruokaa ovat houkutelleet liikaa muitakin kaloja paikalle ja ruutanat ovat jääneet ilman eivätkä ole tohtineet tulla paikalle.

Tätä päivää on tullut odoteltua koko kesä! Tänä kesänä ei oikein ole huvittanut muita kaloja edes onkia vapaa-ajalla. Kilpailuissa on tullut käytyä muutaman kerran.

Joten eikun rantaan!
Eilen illalla, kolmen syöttöpäivän jälkeen oli aika ottaa onget mukaan. Alku ei vaikuttanut kauhean hyvältä, särkiä oli pohjasta pintaan!
Muutaman pienen mäskipallon kupitettuani odottelin sormet syyhyten onki-istuimella hämärän tuloa.
Onginnan aloitettuani särkiä tuli muutama. Sitten humasin kun koho sai olla muutaman minuutin rauhassa paikoillaan tiesin/aavistin että nyt on mäskillä jotain muuta kun särkiä. Toivottavasti ei haukia!!
Pian koho katosi ja partista rupesi lankaa tulemaan kovalla vauhdilla! Kohde kala oli tartuettu! Tämä kala ei meinannut millään antautua. Se kierteli vitaa ja levää ympärilleen ennen haavitusta.
Mukavan kokoinen ruutana, mutta hoikka!

Crucian 1980g

Puolituntia paikan ollessa hiljaisena jälleen koho teki ihme liikehdintää. Siihen vastaveto, huti meni!
No, nopeasti maissit koukkuun ja onki järveen. Sitten jo viettin taas ja tämä tarttui.
Hieman pienempi ruutana. Kala haaviin ja autosta hakemaan sumppua, harmitti kun olin jo vapauttanut ensimmäisen ruutanan! Olisi ollut mukava kuvauttaa tuplat.
Sitten rupesi onginta näyttämään jo oikealta ruutanan onginnalta. Hiljaista niinku hautausmaalla, yli tuntiin ei mitään tapahtumaa ja olin jo pian valmis kotimatkalle. Päätin vielä kupitta toukkaa ja mäskiä paikalle. Sehän toimi niinku ajatus ja jälleen ruutana kiinni. Nyt tämä kala oli vielä edellistäkin pienempi. Hieman piti tuulettaa, tuplat kuvaan. Toki hieman harmitti kun olisi ollut tripla kuvaan mahdollisuus!

Crucians 1775g ja 1590g

Nyt on taas onki intoa täynnä ja ruutanan onginta jatkuu kiivaana loppuun asti!



 

Ruutanoiden mielihalut.

Tänäkesänä tuli taas uusia oikkuja ja käyttäytymis tapoja esiin ruutanoista. Viimevuotiset keinot, rigaukset tai syötit eivät pelanneet alkuunkaa tänä kesänä! Alkukausi meni täysin hakatessa päätä mäntyyn.
Mutta kokeilemalla ja mietinnällä homma avautui.  Esim. viimevuonna käyttämät syötit eivät kelvanneet alkuunkaan, ei edes tärppiä!!…ja viimevuodelta opittu mäskäys ja syöttö tyyli paljastui aivan vääräksi! Varmaan taas ensivuonna on uudet metkut kaloilla mielessä.
Kirjoittaessani vuosiensaatossa  havaitsemiani asioita ylös, olen tehnyt muutamia havaintoja ruutanoiden käytöksestä vesistöjen veden värin suhteen. Tummissa, humuspitoisissa vesissä ruutana on huomattavasti aktiivisempi syömään eri kellonaikoina ja ei ole syötin päälle niin nuuka. Omia kokemuksia metsäjärvistä on kolmesta paikasta joista olen saanut ruutanoita niin toukilla, castereilla, maissilla, madoilla ja taikinalla. En tarkoita että olisi nyt mitenkään lapsellisen helppoa metsälammista onkia ruutanoita mutta helpompaa on kun muunlaisista vesistä.  Ruutana ongintaa aloitteleville suosittelen humuspitoisia ruutana järviä/vesiä. Niissä on yleensä muutenkin vähemmän muuta kalaa riesana ja harmina! Ensi kesänä itse olisi tarkoitus kartoittaa pari uutta metsäjärveä.
Sitten savisameat ns. saviprunnit joita täälläpäin on vielä muutama olemassa. Maanomistajat täyttävät prunninsa että saavat lisää viljelyalaa.  Sääli, menee mukavia ruutana spotteja pilalle.

Ruutana 1660g

Prunneista olen saanut melkeimpä ruutanani erilaisilla madoilla.
Toukka on omasta mielestäni se varmin saada ruutana koukkuun. Maissilla en ole saanut enkä mitä todennäköisimmin laitakkaan koukkuun ruutanoita onkiessa. Esim. akvaariossani oleville ruutanoille olen tarjonnut maissia jo 3vk. eikä yhtään ole syöty. Kaikki elävä on kelvannut vaihtelevasti…
Kirkkaat vedet on kyllä osoittautuneet todella haastaviksi paikoiksi ruutanaa jahdatessa. Niissä nuo syötti ranttuudet tulevat todella hyvin esille. Tänäkesänä kokeilin laittaa toisen ongen samaan onki kohtaan, erisyötillä varustettuna kun  millä sain kaloja tänävuonna niin siihen ei edes näppiä tullut koko illan aikana! Sillä ongella missä oli otti syötti niin sillä kaks +1.8kg kalaa ylös ja kaks muuta ui vitikkoon ja irtos. Että syötti pitää olla oikea onginta hetkellä tai ruutanat jää saamatta, se on raaka totuus.
Tässä katkelma Graham Marsdenin ruutana artikkelista. Graham on tässä artikkelissa todella hienosti kertonut kuinka oikukas otus ruutana parhaimmillaan/pahimmillaan on.

Crucians have this almost unique ability to mouth the bait without moving it, and then moving along the bottom very slowly. The result is that all you see, if anything, is a slight lift of the float, and then a drifting to one side or the other which can easily be mistaken for the drift of the water it is so subtle. When they move towards or away from you the bites are even more difficult to see. The lift method has little success, for the lift method has to use a fairly substantial bottom shot to work correctly, and crucian carp will not tolerate excess weight, even when finely balanced with the float and the remainder of the shotting. Also, the lift method depends on the bottom shot being lifted, and this just doesn’t happen often enough, or with sufficient emphasis, when crucians are the target. Ordinary laying-on float fishing techniques also suffer in the same way and for almost the same reasons.
It seems that, most of the time anyhow, the most successful float fishing rig is one that has the depth set exactly to the depth of the water, with the hookbait hardly scraping bottom (or even very, very slightly off bottom) without any line whatsoever laid on. The nearest shot to the hook, no heavier than a No. 4, should be as close as three inches away, and, unless there is a heavy drift, the only other shot should be locking the float. In a drift the bulk shot needs to be at mid-depth. Loaded floats are good when there is no drift. The float should be dotted right down to the point where it is difficult to see. Then, when the crucian mouths the bait and gently drifts to one side it pulls the float under as the line follows its own curve in the water. Or, if the crucian does lift the bait slightly, along with the nearby small shot, the float will then be sensitive enough to respond and rise slightly through the surface, which is of course a more obvious movement when the float is dotted right down.
Many times you will see the float dancing and gyrating at the surface, and often these are the most difficult bites to hit. I think the cause of many of these bites is the shear sensitivity of the rig, in that it is set so delicately the mere waft off the crucians fins with cause it to give erratic movements. Always worth trying when this happens is a change of bottom shot position, either further away, or closer to, the hook. Also, changing the depth by a mere inch, deeper or shallower, can make a considerable difference too. There are days when, to make a successful strike, you have to hit the fish when the float is moving along the surface, other days when you have to wait for the float to go under, and yet other days when it is best to hit them when the float rises slightly.

Tavoite täyttynyt!

Ruutana kuume!

Takavuosina, 15 vuotta sitten sain kalan joka sytytti minussa ruutana kuumeen joka ei ota laantuakseen vaan tuntuu vuosivuodelta kovenevan.Kala mikä sytytti tämän asian oli vallan mainio 1946g! Sen jälkeen siitä vesistöstä en saanut ainuttakaan ruutanaa…
Kunnes tänäkesänä paikka rupesi vaivaamaan oikein todenteolla ja ei auttanut muuta kuin tehdä muutaman päivän ennakko syötöt. Kunnes onkipäivä koitti ja ensimmäiseen laittoon tuli komea tärppi ja partista vietiin lankaa oikein todenteolla. Ajattelin että hetikö siellä on kohdekala koukussa mutta ei, vaan mukava onki ahven! Arviolta n.500g! Ahven takaisin kasvamaan ja hoitamaan vesistön pikkukala kantaa pois.
Iltaa oli kulunut jo muutama tunti ja särkiä oli sumpussa jo useampi kymmen. Sitten tuli todella epämääräisen näköinen tärppi, koho värisi ja nousi edestakaisin holtittomasti. Aavistelin että nytkö sillä on kimpale kultaa! …mutta joko hätäilin tai tai odotutin liian pitkään kun vastavetoon ei tuntunut kuin raskas potkaisu ja kala oli irti!! Harmituksen määrä oli jotain sanoin kuvailematonta!! …no uusi syötti koukkuun ja äkkiä onki samaan kohtaan! Heti alkoi samanlainen koho tanssi ja siinä hetkes ajattelin että nyt saat syödä oikein kunnolla, jos ruutana syönnistä voi sanoa noin. Mutta nyt vastaveto oli oikein ajoitettu ja taistelu alkoi! Haavittuani kalan tuli suusta aika kova jes huuto!! Enää ei se ensimmäinen hutiveto ottanut aivoon kun käsillä makasi lyhyt mutta pulleahko ruutana jolle oli painoa kertynyt 1660g! Kesän ensimmäinen ja uuden paikan ensimmäinen!! Kausi avattu, kerrankin näin että heti onnistuu ja naamaa hymyilyttää!