Haukiviikko takana

No niin ja haukiviikko onnistuneesti takana, jos näin voi sanoa. Toki, tulihan saalistakin yli odotusten
Torstain reissulta käteen jäi 2000g hauki ja 2m pitkä tukki! Molemmat tulivat täkyllä pohjalta.

…varmaan pieni made oli vienyt täkyn tuon tukin alle kun syöttiä tarkisteltuani huomasin että suomut puuttuivat pyrstön ympäriltä.
Sunnuntaina, haukiviikon vipana päivänä lähdin kokeilemaan paikkaa mistä kesäkuulla sain uuden enkka haukeni. Paikoille päästyäni huomasin että luonnonvoimat jylläsivät vielä turhan kovasti. Tovin kokeiltuani keräsin kamat kasaan ja lähdin ns. tutuille paikoille. Syystulvat myös jylläsivät toisessa paikassa, mutta päätin laitta täkyt pyyntiin. Kaksi koholla ja yksi pohjalle.  Yli tunti oli kulunut kun ensimmäinen tärppi tuli, siitä rantautin hauen 5590g joka tuntui varsinkin itselle todella hyvältä. Mielessä kävi jo että nyt saa lähteä kotiin mutta joku voima sai vielä jäämään, olisiko ollut hauki kipinä

Illan hämärtyessä alkoi hauilla todella hieno syönti! n. tuntiin sain useamman hauen, niitä tuli koholla sekä pohjalta. Kaksi kertaa oli tuplatärppi mutta kummastakaan en saanut kun toisen ylös. Jokainen hauki sai vapautensa. Reissulta saldoksi tuli 2kpl +5kg, 2kpl +4kg ja 3 pienempää. Minulle henkilökohtaisesti vallan onnistunut reissu

5590g

                                                                                               

Ruutanoiden mielihalut.

Tänäkesänä tuli taas uusia oikkuja ja käyttäytymis tapoja esiin ruutanoista. Viimevuotiset keinot, rigaukset tai syötit eivät pelanneet alkuunkaa tänä kesänä! Alkukausi meni täysin hakatessa päätä mäntyyn.
Mutta kokeilemalla ja mietinnällä homma avautui.  Esim. viimevuonna käyttämät syötit eivät kelvanneet alkuunkaan, ei edes tärppiä!!…ja viimevuodelta opittu mäskäys ja syöttö tyyli paljastui aivan vääräksi! Varmaan taas ensivuonna on uudet metkut kaloilla mielessä.
Kirjoittaessani vuosiensaatossa  havaitsemiani asioita ylös, olen tehnyt muutamia havaintoja ruutanoiden käytöksestä vesistöjen veden värin suhteen. Tummissa, humuspitoisissa vesissä ruutana on huomattavasti aktiivisempi syömään eri kellonaikoina ja ei ole syötin päälle niin nuuka. Omia kokemuksia metsäjärvistä on kolmesta paikasta joista olen saanut ruutanoita niin toukilla, castereilla, maissilla, madoilla ja taikinalla. En tarkoita että olisi nyt mitenkään lapsellisen helppoa metsälammista onkia ruutanoita mutta helpompaa on kun muunlaisista vesistä.  Ruutana ongintaa aloitteleville suosittelen humuspitoisia ruutana järviä/vesiä. Niissä on yleensä muutenkin vähemmän muuta kalaa riesana ja harmina! Ensi kesänä itse olisi tarkoitus kartoittaa pari uutta metsäjärveä.
Sitten savisameat ns. saviprunnit joita täälläpäin on vielä muutama olemassa. Maanomistajat täyttävät prunninsa että saavat lisää viljelyalaa.  Sääli, menee mukavia ruutana spotteja pilalle.

Ruutana 1660g

Prunneista olen saanut melkeimpä ruutanani erilaisilla madoilla.
Toukka on omasta mielestäni se varmin saada ruutana koukkuun. Maissilla en ole saanut enkä mitä todennäköisimmin laitakkaan koukkuun ruutanoita onkiessa. Esim. akvaariossani oleville ruutanoille olen tarjonnut maissia jo 3vk. eikä yhtään ole syöty. Kaikki elävä on kelvannut vaihtelevasti…
Kirkkaat vedet on kyllä osoittautuneet todella haastaviksi paikoiksi ruutanaa jahdatessa. Niissä nuo syötti ranttuudet tulevat todella hyvin esille. Tänäkesänä kokeilin laittaa toisen ongen samaan onki kohtaan, erisyötillä varustettuna kun  millä sain kaloja tänävuonna niin siihen ei edes näppiä tullut koko illan aikana! Sillä ongella missä oli otti syötti niin sillä kaks +1.8kg kalaa ylös ja kaks muuta ui vitikkoon ja irtos. Että syötti pitää olla oikea onginta hetkellä tai ruutanat jää saamatta, se on raaka totuus.
Tässä katkelma Graham Marsdenin ruutana artikkelista. Graham on tässä artikkelissa todella hienosti kertonut kuinka oikukas otus ruutana parhaimmillaan/pahimmillaan on.

Crucians have this almost unique ability to mouth the bait without moving it, and then moving along the bottom very slowly. The result is that all you see, if anything, is a slight lift of the float, and then a drifting to one side or the other which can easily be mistaken for the drift of the water it is so subtle. When they move towards or away from you the bites are even more difficult to see. The lift method has little success, for the lift method has to use a fairly substantial bottom shot to work correctly, and crucian carp will not tolerate excess weight, even when finely balanced with the float and the remainder of the shotting. Also, the lift method depends on the bottom shot being lifted, and this just doesn’t happen often enough, or with sufficient emphasis, when crucians are the target. Ordinary laying-on float fishing techniques also suffer in the same way and for almost the same reasons.
It seems that, most of the time anyhow, the most successful float fishing rig is one that has the depth set exactly to the depth of the water, with the hookbait hardly scraping bottom (or even very, very slightly off bottom) without any line whatsoever laid on. The nearest shot to the hook, no heavier than a No. 4, should be as close as three inches away, and, unless there is a heavy drift, the only other shot should be locking the float. In a drift the bulk shot needs to be at mid-depth. Loaded floats are good when there is no drift. The float should be dotted right down to the point where it is difficult to see. Then, when the crucian mouths the bait and gently drifts to one side it pulls the float under as the line follows its own curve in the water. Or, if the crucian does lift the bait slightly, along with the nearby small shot, the float will then be sensitive enough to respond and rise slightly through the surface, which is of course a more obvious movement when the float is dotted right down.
Many times you will see the float dancing and gyrating at the surface, and often these are the most difficult bites to hit. I think the cause of many of these bites is the shear sensitivity of the rig, in that it is set so delicately the mere waft off the crucians fins with cause it to give erratic movements. Always worth trying when this happens is a change of bottom shot position, either further away, or closer to, the hook. Also, changing the depth by a mere inch, deeper or shallower, can make a considerable difference too. There are days when, to make a successful strike, you have to hit the fish when the float is moving along the surface, other days when you have to wait for the float to go under, and yet other days when it is best to hit them when the float rises slightly.

Tavoite täyttynyt!

Haukiviikolle mukaan

Tuo hauenkalastus on ollut minulle jotenkin vaikeasti ymmärrettävä laji, mutta nyt on melkein velvollisuus osallistua seuran haukiviikolle mukaan.
Muutaman kerran on tässä vuosien aikana tullut käytyä haukikalalla.
Tänäkesänä yksi vanhempi mies kertoi minulle yhdellä onki reissulla kovan haukipaikan. Mies oli itse saanut samoilta paikoilta kolmena perättäisenä keväänä yli 12kg hauet särkisyötillä… Sääli sinänsä kun ne hauet oli menneet kalapulla taikinaan!
Eikun paripäivää tiedon jälkeen itsensä motivoituneena kokeilemaan. Innostus käyrä oli kyllä pahasti miinuksen puolella… No eikun kokeilemaan josko nyt innostuis hauen täkykalastuksesta.
Ongittuani särjet laitoin kaksi täkyä, toinen koholla ja toinen pohjalle.
Noin vartti oli mennyt kun pohjalla olevaa vietiin.
Laiskan väsyttelyn jälkeen rantautin uuden enkkahaukeni 7440g.  …mutta eipä tämäkään sytyttänyt haukikipinää!
Reissun koko kesto oli n. 1h…

No eikun kovaa yritystä olisi ensviikolle luvassa. Mutta harmittavaa on nuo jokiemme tulvinnat. Tänään kävin tarkistelemassa vasien korkeuksia, mutta näyttää pahasti siltä että ns. varminpaikka saada+5kg hauki on koko ensviikon tulvien alla. Veden pitäisi laskea yli 1m enneku sinne edes pystyy menemään rantaan.

Lahna ongella!

Ruutanoiden jo mentyä talvimajoille oli aika taas koittaa jotain muuta, joten lahnaongelle.
Syksy on hyvä aika pyytää suurta lahnaa ongella kun ne tohtivat tulla pimeän turvin matalemmille vesille syönnökselle.
Viimeviikolla olin tehnyt muutaman syöttöpäivän, joten oli aika käydä kokeilemas olisiko lahnat saapuneet mäskipedille.
Aluksi näytti todella hiljaiselta, ei edes särkiä! Olisiko ollut hauki paikalla… Sitten kokeilin erilaisilla syöteillä ja särkihanat aukes.  Sitten särjet hävisivät taas…
Samantien huomasin kohosta että lainerita rupesi tulemaan. …eli jotain massivista on paikalla!

Lahna 3135g

Samas koho lähti hiljaa kulkemaan! Vastasin samantien ettei kala kerkiäisi nielaista liian syvälle koukkua. Vastavedossa huomasin että jotain mukavaa siellä oli toisessa päässä.
Haavittuani lahnan, pikainen punnitus 2354g. Hieno avaus lahna! Pikainen vapautus ja uusi syötti koukkuun.
n. puolituntia oli mennyt edellisestä lahnasta, kun heittäessäni pellettiä onkipaikalle koho nousi lappeelleen. Tartutus ja nyt oli jotain todella hienoa kiinni. Kala juroi pohjassa eikä meinannut lähteä nousemaan lainkaan! Haavin reunasta kala lähti vielä kerran uimaan syvänteisiin… Sen jälkeen kala oli väsynyt ja valmis mittauksiin!
Kauden toiseksi suurin lahna oli haavittu! Muutamat kuvat ja kala takaisin kotiinsa kasvamaan!
Kello ei ollut vielä paljoa ja kaloja olisi varmaanki tullut lisää, mutta ei liikaa samalle iltaa.
Joten kotimatka alkoi.  Varmaan viimenen lahna reissu tällevuotta, ensi vuonna uudet kujeet!
Ristin kalan reikäpääksi, helppo tunnistaa reijästä kiduskannessa! Jos joskus olisin onnekas ja saisin tämän otuksen uudestaan!

Ruutana kuume!

Takavuosina, 15 vuotta sitten sain kalan joka sytytti minussa ruutana kuumeen joka ei ota laantuakseen vaan tuntuu vuosivuodelta kovenevan.Kala mikä sytytti tämän asian oli vallan mainio 1946g! Sen jälkeen siitä vesistöstä en saanut ainuttakaan ruutanaa…
Kunnes tänäkesänä paikka rupesi vaivaamaan oikein todenteolla ja ei auttanut muuta kuin tehdä muutaman päivän ennakko syötöt. Kunnes onkipäivä koitti ja ensimmäiseen laittoon tuli komea tärppi ja partista vietiin lankaa oikein todenteolla. Ajattelin että hetikö siellä on kohdekala koukussa mutta ei, vaan mukava onki ahven! Arviolta n.500g! Ahven takaisin kasvamaan ja hoitamaan vesistön pikkukala kantaa pois.
Iltaa oli kulunut jo muutama tunti ja särkiä oli sumpussa jo useampi kymmen. Sitten tuli todella epämääräisen näköinen tärppi, koho värisi ja nousi edestakaisin holtittomasti. Aavistelin että nytkö sillä on kimpale kultaa! …mutta joko hätäilin tai tai odotutin liian pitkään kun vastavetoon ei tuntunut kuin raskas potkaisu ja kala oli irti!! Harmituksen määrä oli jotain sanoin kuvailematonta!! …no uusi syötti koukkuun ja äkkiä onki samaan kohtaan! Heti alkoi samanlainen koho tanssi ja siinä hetkes ajattelin että nyt saat syödä oikein kunnolla, jos ruutana syönnistä voi sanoa noin. Mutta nyt vastaveto oli oikein ajoitettu ja taistelu alkoi! Haavittuani kalan tuli suusta aika kova jes huuto!! Enää ei se ensimmäinen hutiveto ottanut aivoon kun käsillä makasi lyhyt mutta pulleahko ruutana jolle oli painoa kertynyt 1660g! Kesän ensimmäinen ja uuden paikan ensimmäinen!! Kausi avattu, kerrankin näin että heti onnistuu ja naamaa hymyilyttää!